lauantai 3. helmikuuta 2018

Kohti Etelä-Amerikkaa




Viikko aikaa kunnes matkani Argentiinaan alkaa, nyt näyttää jo siltä, että risteilymatkamme todellakin toteutuu. Mitä tässä enää voisi tapahtua? No paljonkin tulee mieleen.

On siis vihdoinkin tullut aika laajentaa Etelä-Amerikan valloitusta Brasilian eteläpuolelle ja teemmekin sen ihan kunnolla kiertäessämme koko Etelä-Amerikan eteläkärjen. Vastassa on myös pahamaineinen Kap Horn, siellä myrskyää ihan kunnolla - tai sitten ei. Senhän  me tulemme pian näkemään. Kap Horninkiertäjät ottavat tavallisesti itselleen tatuoinnin niemen kiertämisen kunniaksi. Sellaista ette kuitenkaan valitettavasti tule koskaan minulla näkemään.

Buenos Airesiin lennämme jo pari päivää ennen risteilyä ja pistäydymme varmaankin Uruguayssa ennen risteilyaluksen kannelle kapuamista. Uruguayssa on kaksi vierailumahdollisuutta, Montevideo, joka on pääkaupunki ja pienempi kaupunki, maailmanperintökohde Colonia del Sacramento, joka on todennäköisempi kohde koska se on lähempänä.
Laivayhtiömme on Princess line ja laivamme Island Princess  pysähtyy ensimmäisen kerran vasta Puerto Madrynissa  Golfo-lahdella. Seutu on kuuluisa eläimistöstään, hylkeistä ja valaista (tosin nyt ei ole valassesonki), lähellä sijaitseva Valdésin niemimaa onkin maailmanperintökohde varmaankin runsaan eläimistönsä takia. Puerto  Madrynista  alkaakin jo Patagonia. Patagoniassa on hienoja trekkauskohteita, mutta risteilyaluksen kannelta saa tyytyä vain ihailemaan maisemia, jotka toivottavasti ovat upeita.




Puerto Madryn (Cesar Dergarabedian)

Seuraavana ovatkin jo vuorossa  brittiomistuksessa olevat Islas Malvinas eli Falklandin saaret. Tämä entinen valaanpyyntikeskus on kuuluisa Falklandin sodasta jota käytiin 1982. Iso-Britaniahan voitti sen mittelön joten valuuttana saarella on Falklandin punta. Saarten pääkaupungissa Stanleyssä asuu vain 3000 asukasta, joten mistään varsinaisesta metropolista ei ole kyse. Laiva rantautuu siellä ihan koko päiväksi, joten kaupunkiin on hyvää aikaa tutustua. 


Ilmat alkavatkin arvattavasti jo viiletä näillä seuduilla liikuttaessa, edessä on Chile ja se jännittävä Kap Hornin kierto. Jännittää siis myrskyääkö ja kuinka paljon. Vaikka olen purjehtiessä tottunut huonoihin keleihin voi tämä kuitenkin olla paljon pahempaa. Kun Kap Hornin aallokosta on päästy odottaa jälleen Argentiina, nimittäinTulimaa ja Etelä-Amerikan eteläisin kärki sekä Ushuia, maailman eteläisin kaupunki. Täältä löytyy mm. Tierra del Fuegon kansallispuisto.




Ushuia (Dario Zambrano)

Sitten tullaan Magellanin salmea pitkin taas Chileen ja sen vuonoille. Ensimmäinen rantautumispaikka  on Punta Arenas, entinen pakkosiirtokunta. Tämä on paikka josta laivat lähtevät Antarktikselle. Täältä tehdään myös linturetkiä, kevättalvella näissä vuonoissa pesivät tuhannet pingviinit.


Punta Arenas (Alma Oyaneder)


Puerto Chacapuco on Chilen vierailukohde numero kaksi. Kaupunki on seudun keskus ja se elää kalastuksesta ja turismista. Luvassa on vuoria ja jäätiköitä. Näyttää ihanalta mutta kylmältä. Chilessähän on nyt kesä, mutta helmikuun keskilämpötila Chacapucon seuduilla taitaa kieppua 10 asteen alapuolella. Lisäksi ihan varmasti tuulee.

Chacapuco

Seuraavassa kohteessa, Puerto Monttissa on Osornon tulivuori kentiesn se kuuluisin nähtävyys. Teemme retken vuorelle, epäselvää on kuinka lähelle sitä.  

Puerto Montt ( Ber Blengo)


Laivan päätesatama on San Antonio josta on hyvät yhteydet Santiagoon, vuonna 1541 perustettuun Chilen pääkaupunkiin. Santiagosta lennämme sitten aikanaan takaisin Buonos Airesiin eli tuttavallisemmin Bonikseen.


Voit seurata tämän matkan edistymistä Instassa







2 kommenttia: